PYSTYMME PAREMPAAN - MUUALTA MUUTTANEET, TUKEA TARVITSEVAT PERHEET VÄLIINPUTOAJINA

 

 

Lastensuojelun asiantuntijuus maahanmuuttajalasten ja -perheiden sosiaalityössä eli LAMPE-tutkimuksen tulokset ovat pitkälti odotetunlaisia mutta kerrattuina herätteleviä, jopa järkyttäviä.

Pakolaistaustaiset ihmiset ovat tutkimuksen valossa oikeasti haavoittuvassa asemassa.
Muualta muuttaneet lapset ovat yliedustettuina lastensuojelun sijaishuollon palveluissa. Lastensuojelun sijaishuollon piirissä olevilla maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla korostuvat mielenterveysongelmat. Mielenterveyden ongelmilla taas on selkeä yhteys myöhempään elämänkulkuun, koulutukseen ja työllistymiseen.

Rakenteellista työtä todella tarvitaan muualta muuttaneiden aseman parantamiseksi: Organisaatioiden ohjeet tukevat epäoikeudenmukaisuutta, palveluiden rakenteiden monimutkaisuus korostuu, palvelutarpeita arvioidaan erilaisin kriteerein kuin valtaväestön tarpeita eivätkä palvelupolut kulje varhaisen tuen kautta, vaan asiat tulevat käsittelyyn vasta tilanteen kriisiydyttyä.

Muualta muuttaneet vanhemmat kokevat paleluiden olevan suunnattu muille kuin heille. He ovat muukalaisia palvelujärjestelmässämme. Taustalla on vuorovaikutuksen epäonnistumista. Vanhemmat toivovat selkeyttä palveluihin ja prosesseihin, henkisen hyvinvoinnin merkityksen ymmärtämistä osana kotoutumista, tukea yhteisöjen löytämiseen. Vastaanottokeskuksissa toivotaan vahvempaa perhekeskeisyyttä ja lasten tarpeiden huomioimista. Perheet toivovat erilaista tukea kotoutumisen sekä monenlaisiin oleskelulupa- ja perheenyhdistämisprosesseihin.

Ratkaisuehdotuksina tai keinoina parantaa asiakkaiden kokemuksia ja samalla muuttaa maailmaa tutkijat esittävät mm. lasten oikeuksien asettamisen etusijalle, ihmisoikeuksiin nojaavien työmenetelmien käyttämistä, verkostoitumisen ja monialaisen yhteisen työn lisäämisen, rakenteellisen eli yhteiskunnallisiin muutoksiin pyrkivän sosiaalityön sekä koulutuksen ja tutkimuksen lisäämisen. Tutkijat ovat myös laatineet politiikkasuosituksia.

  • Lasten oikeuksien ensisijaisuuden varmistamiseksi tutkijat ehdottavat kansallista ohjeistusta, joka vahvistaisi lasten oikeuksien toteutumista lapsi- ja perhepalveluissa. Tutkijat esittävät, että lasten tai nuoren oikeuksien ja osallisuuden toteutumista tulee turvata yhteiskunnan voimavaroista ja erityisesti ilman huoltajaa saapuneiden lasten tulee saada tukea mm. perheeyhdistämisessä. Vanhempien tukeminen on myös lasten tukemista, ja siihen tulee panostaa eri vaiheissa. Lapsen oikeudet vaarantuvat erityisesti turvapaikkaprosessissa ja vastaanottopalveluissa – näissä kohdissa tulee siis kiinnittää erityistä huomiota tähän asiaan
  • Ihmisoikeuksiin vahvasti nojaavia työmenetelmiä ovat mm. voimavarakeskeinen työskentelytapa, jossa asiakas on aidosta oman asiakasprosessinsa omistaja. Vuorovaikutuksen merkityksen ymmärtäminen ja siihen panostaminen on keskeistä. Tulkkauskulut eivät ole oikea paikka säästää. Asiakkaan kokonaistilanteen ja hänen kontekstinsa ymmärtäminen – ei pelkästään nojata siihen, mitä itse tiedämme tai luulemme tietävämme asiakkaan kulttuurista. Toimiva vuorovaikutus vaatii ammattilaiselta kysyvää työotetta, omien ennakko-oletusten tiedostamista sekä ”normaalin” tai ”hyvän” perhe-elämän kriittistä reflektoimista.
  • Moniammatillinen työ ja verkostoituminen kannattaa. Kukaan ei voi tietää kaikkea, vaan meillä tulisi olla henkilöitä, joilla on tähän asiakasryhmään liittyvää erityisosaamista, ja joita saa konsultoida. Yhteistä työtä tulee tehdä julkisten palveluiden eri toimijoiden kanssa (sosiaalityö, koulu, kotoutumisen tuki…) sekä järjestöjen kanssa, perheen omia yhteisöjä unohtamatta. Kehittämisen paikkoja on erityisesti siinä, miten tuetaan muualta muuttaneiden nuorten kouluttautumista sekä lastensuojelun ja psykiatrian välisessä yhteistyössä.
  • Rakenteellinen eli yhteiskunnallisiin muutoksiin pyrkivä sosiaalityö saa tässä kokonaisuudessa ison roolin. Rakenteellista sosiaalityötä on mm. epäoikeudenmukaisten ohjeistusten ja käytäntöjen kyseenalaistaminen ja niihin vaikuttaminen, ilmiöiden kuten yhteisöllisen väkivallan tunnistaminen ja ehkäiseminen sekä esim. yhteisöllisen tai moninaisuutta tunnistavan työotteen vahvistaminen sosiaalialan työssä.
  • Koulutusta ja tutkimusta tarvitaan edelleen paljon. Ammattilaisilla tulee olla mahdollisuus erikoistua sekä päivittää tietojaan ja taitojaan. Tutkimustuloksilla tulisi voida olla vaikutuksia siihen, miten käytännön työssä toimitaan ja millaisia poliittisia päätöksiä tehdään. Sosiaalityöntekijäksi kouluttautuminen tulisi olla mahdollista myös Suomi toisena kielenä -opiskelijoille.

 

LAMPE-hankkeen politiikkasuositukset:

- Kotoutumista edistävä sosiaalityö sosiaalihuoltolakiin.

- Kaikkien sotepalveluiden toteuttaminen soterakenteessa, ei osana maahanmuuttohallintoa.

- Lapsi- ja perhesosiaalityön palveluihin lasten oikeuksien toteutumista vahvistava valtakunnallinen ohjeistus, jolla taataan lasten oikeuksien ensisijaisuus.

- Sosiaalityön koulutuksen saavutettavuuden ja monikielisyyden edistäminen eri tavoin.


Tekemistä piisaa mutta konkreettisiakin ratkaisuehdotuksia on nyt saatavilla - ei se ole kun tarttua toimeen.

Kuva: Frauke Riether / Pixabay. Tämän tekstin nostot ja havainnot pohjautuvat tutkija Kati Turtiaisen puheenvuoroon 21.3.2024 sekä LAMPE-hankkeen materiaaleihin. Tutustu: https://www.chydenius.fi/fi/sosiaalitieteet/tutkimus/lastensuojelun-asiantuntijuus-maahanmuuttajalasten-ja-perheiden-sosiaalityossa-lampe

Kommentit