LAPSIPERHEKÖYHYYDEN VÄHENTÄMINEN VAATII TOIMENPITEITÄ

 

Pelastakaa Lasten tuore Lapsen ääni -raportti vahvistaa sen, minkä valitettavasti moni meistä tietää: Yhä useamman lapsiperheen taloudellinen tilanne on vaikea, ja aiheuttaa ahdistusta. Pienituloisuudella on oikeasti kauaskantoisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Tämä ei ole vitsi.

 

En haluaisi yhdenkään lapsen joutuvan kertomaan arjestaan, kuten eräs lapsi raportissa kertoo: ”Just ja just on rahaa ostaa ees ruokaa, et saatetaa syyä pelkkää makaroonii viikon putkee ja on myös päiviä, kun ei vaan oo ruokaa, koska ei oo rahaa ja kaikki on niin kallista. Saatan helposti olla viikonki syömättä kunnolla. Saatan välillä syyä kavereilla ja koitan syyä koulussa koska kotona ei oo ruokaa.”

Pelastakaa Lapset tarjoaa valmiita toimenpide-esityksiä, joilla tähän valtavaan ongelmavyyhtiin voitaisiin puuttua:

Hyvinvointialueilla on otettava käyttöön johdonmukainen ja säännöllinen lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi kansallisen lapsistrategian ohjeistusten mukaisesti. > Tähän on vielä matkaa mutta asia pidetään ainakin vihreiden toimesta esillä.

On varmistettava, että sosiaali- ja terveydenhuollossa toimii köyhyydessä eläviä lapsia ja lapsiperheitä tukeva palvelukokonaisuus, jossa perus- ja erikoistason sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toimivat saumattomasti. > En usko, että köyhyyttä tai sen vaikutuksia tunnistetaan vielä sote-palveluissa (tai muualla) riittävän hyvin. Kun on ollut tarjolla lapsiperheiden kanssa tehtävään taloussosiaalityöhön koulutusta, sinne on ollut tulijoita kyllä. Tähän tarvittaisiin epäilemättä enemmän tietoa ja työkaluja. Jotain virityksiä on, mutta säännönmukaisuus puuttuu.

Perheiden palvelujen tulee olla oikea-aikaisia, riittäviä ja tarkoituksenmukaisia. Palvelujen tulee olla arjessa helposti saavutettavia ja niitä tulee tarjota myös digitaalisesti. > Tähän kovin pyritään! Riittäviä palvelut eivät ole, oikea-aikaisuudessa ja tarkoituksenmukaisuudessa on vielä parannettavaa. Saavutettavuutta voi myös parantaa. Mutta suunta on tämä.

Lapsiperheiden toimeentulosta, taloushuolista ja vaikeuksista tulee keskustella perheiden kanssa palveluissa ja etsiä yhdessä monimuotoisten perheiden tilanteisiin ratkaisuja. > Tähän liittyvää osaamista pitää vahvistaa eri palveluissa. Raha-asiat pitää osata ottaa puheeksi kaikkialla siellä, missä ihmisiä on. Ja niistä tulee osata puhua sekä tarvittaessa ohjata eteenpäin.

Perheiden on saatava tukea ja ohjausta arkeen perhetyön avulla. Toimeentulovaikeuksiin tulee saada neuvontaa ja tukea sosiaalityön palveluista sekä täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen avulla esimerkiksi harrastuskustannuksiin. Myös lasten kasvua ja kehitystä ja mielen hyvinvointia on tuettava pienituloisissa elämäntilanteissa esimerkiksi neuvolan ja terveydenhuollon palveluissa ja koulun tukipalveluissa. > Taloudellisiin vaikeuksiin voi olla tosi vaikeaa saada apua ja neuvontaa. Sen ei oikein katsota kuuluvan kenellekään eikä siihen suhtauduta riittävän vakavasti. Neuvonta voi myös olla häpeää aiheuttavaa, jolloin se ei oikeasti auta ketään. Tietoa ja taitoja tarvitaan lisää sekä ammattilaisten että perheiden keskuuteen.

On varmistettava, että hyvinvointialueilla arvioidaan mielenterveyspalveluiden, erityisesti oppilas- ja opiskelijahuollon tarve huolella, ja lisätään resursseja niin, että psykologi- ja kuraattoripalvelut järjestetään ennalta ehkäisevinä ja terveydenhuollossa varmistetaan riittävät mielenterveyspalvelut lapsille ja nuorille. > Tämä on varmasti iso kompastuskivi vähän kaikkialla. Näiden lisäksi lapsiperhesosiaalityön kunnollinen resursoiminen kannattaisi.