VOIHAN LASTENSUOJELU..

 

Voihan lastensuojelu. 💔

Pori on saanut pyynnön selvittää lastensuojelun tilannetta AVI:lta. Asiaa käsitellään maanantaina kaupunginhallituksessa, tänään oli luonnollisesti puheissa perusturvalautakunnan kokouksessa.

Kaikenlaista on koitettu:
* Virkapohjia lisätty reilusti,
* määräaikainen palkanlisä 200 €,
* palkalliset opiskelupäivät opiskelijoille,
* E-passi -etu 200 €,
* kattavat työterveyspalvelut (Satakunnan kattavin!),
* mahdollisuus etätöihin,
* pelit & vehkeet,
* liukuva työaika,
* viestintään panostettu ja otettu työntekijät tekemään sitä,
* mentori-toimintamalli,
* perehdytykseen panostettu,
* konsultoivan sosiaalityöntekijä tuki ja
* sekä ryhmä- että yksilötyönohjaus.

Annettavassa lausunnossa todetaan: "Vaikka olemme panostaneet myös työntekijöiden pitovoimaan, on yhtenä suurimpana lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden muihin töihin siirtymisen syynä lastensuojelutyön kuormittavuus ja vaativuus."

Ongelmahan ei todellakaan ole vain Porin ongelma. Kyseessä on valtakunnallinen kriisi. Sosiaalityöntekijät ovat jo vuosia korostuneet mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien joukossa. Lastensuojelu ja sosiaaliala yleisestikin kärsii isosta tekijäpulasta koko maassa.

Sosiaalityö on vaativaa erityisasiantuntijatyötä, mutta meidän on tunnistettava, että lastensuojelun sosiaalityö on vielä oma lukunsa. Lastensuojelun sosiaalityöntekijälle määrättyjen henkilökohtaisten vastuiden määrä on hengästyttävä. Mikään ennaltaehkäisevien tukipalveluiden määrä ei tule poistamaan sitä tosiasiaa, että meillä on, ja tulee olemaan erittäin vaikeissa tilanteissa olevia lapsia ja perheitä. Maailma menee kokoajan hullummaksi paikaksi, tämä näkyy myös suojelua tarvitsevien lasten tilanteissa.

Jotain voisi vielä koittaa:
* Palkan nostaminen kilpailukykyiselle tasolle (~ 4000 € / kk),
* sitoutumislisät, kokemuksesta tai lisäkoulutuksesta maksettavat (vakavasti otettavat) lisät,
* työn vielä suurempi joustavuus, kuten mahdollisuus suunnitella mahdollisimman vapaasti itse kalenterinsa sisällön,
* työmatkan lukeminen työajaksi,
* viihtyisät, terveet, asianmukaiset, turvalliset työtilat (!!),
* organisaation ja päätöksentekijöiden arvostus sosiaalityötä kohtaan, sekä aktiivinen halu tutustua siihen,
* mahdollisuus tehdä omannäköisiä tehtäviä, esimerkiksi erikoistua vauvaperheisiin tai maahanmuuttajaperheisiin,
* mahdollisuus tehdä rakenteellista työtä, yhteiskunnallista vaikuttamista tai kehittämistyötä osana omaa työtä - esimerkiksi mahdollisuus toimia asiantuntijajäsenenä työryhmissä, tehdä sosiaalista raportointia tai osallistua hanketyöhön,
* työpaikan selkeä profiloituminen eettisesti kestävää sosiaalityötä tekeväksi yksiköksi, jossa keskustellaan avoimesta eettisistä dilemmoista ja jossa saa kasvaa sosiaalityöntekijänä turvallisessa tiimissä.

Nämä ideat eivät ole ihan hatusta heitettyjä, vaan perustuvat sosiaalityöntekijöille tehtyihin kyselyihin sekä moniin aiheesta käytyihin keskusteluihin.

Pitkässä juoksussa tottakai ennaltaehkäisy on avainsana. Lisää resurssia kouluihin ja peruspalveluihin, tiivis yhteinen tekeminen yhdistysten kanssa ja uusia avauksia perheiden tukemiseksi. Nyt on kuitenkin kriisitilanne hoidettavana, jota ei voi hoitaa pelkästään odottamalla että ennaltaehkäisy alkaa puremaan.

- Minka