TYÖHYVINVOINTI KUNTOON


Ammattijärjestöni Talentian aluevaalitavoitteisiin on helppo yhtyä. Talentia on omassa genressään paras sosiaalialan tuntija ja tietää, mitä sosiaalialan työ vaatii.

Talentian aluevaalitavoite 2/3: Työhyvinvointi kuntoon: Hyvinvoiva työyhteisö ehkäisee henkilöstön vaihtuvuutta.

Vaihtuvuus maksaa, sekä inhimillisestä, että rahassa. Työyhteisön toiminta vaikeutuu, yhteistyösuhteita katkeaa, asiakkaalle työntekijän vaihtuminen aiheuttaa palveluiden viivästymistä ja pahimmillaan katkeamista. Henkilöstöpalveluyritys Adeccon tutkimusten mukaan asiantuntijan vaihtuminen maksaa 50–150 % työntekijän vuosipalkasta. Jos erityisasiantuntija tai johtaja vaihtuu, hintaa tulee 100–300 % vuosipalkasta. Esimerkiksi yhden sosiaalityöntekijän vaihtuminen tuottaa pelkästään välittöminä kustannuksina euromäärän, joka vastaa noin puolta rekrytoitavan työntekijän vuosituloista. Yhden sosiaalityöntekijän vaihtuminen voi maksaa jopa 75 000 euroa. (1)

"Turvalliset työolosuhteet, jatkuva oppiminen sekä työhyvinvoinnin johtaminen vaikuttavat merkittävästi siihen, että sosiaalihuollon laillistetut ammattihenkilöt voivat hyvin työssään. Hyvinvoivassa työyhteisössä vaihtuvuus on pientä, mikä takaa asiakkaille laadukkaat sosiaalihuollon palvelut.", muistuttaa Talentia.

 

MITÄ TYÖHYVINVOINTI SITTEN VAATII?

 

Työtä on saatava tehdä turvassa. Tämä tarkoittaa sekä fyysistä, että henkistä turvallisuutta.

Fyysinen turvallisuus on konkreettisia toimia, kuten mahdollisuus työparityöhön, asialliset työtilat ja toimiva tiimi. Hieno esimerkki toimivan tiimin merkityksestä turvallisuudelle oli, kun aiemmassa työssäni sosiaalityöntekijänä lähdin koulukäynnille, enkä ollut muistanut tiedottaa siitä työkavereitani. Tiimi suhtautui vakavasti siihen, miksei minusta kuulunut moneen tuntiin. Olivat huolesta soikeina, onko jotain sattunut ja missä olen. Itselle tämä oli hyvä muistutus siitä, miksi niistä menoista tulee kertoa muillekin, ja laittaa ne ylös sähköiseen kalenteriin...

Henkinen tai psyykkinen turvallisuus on mm. sitä, että tietää saavansa tukea tarvittaessa, kokee voivansa tehdä parhaansa, eikä tarvitse öisin miettiä mitä unohtui tai mistä kiireessä huonosti tehdystä työstä seuraa katastrofi. Tämä on paljon kiinni työyhteisön ilmapiiristä, mutta pitkälti tämä on kiinni työn oikeanlaisesta resursoinnista. Kun kokoajan on hirveä kaaos päällä, ei koskaan voi olla kovin rauhallisin mielin.

 

Ammattilaisen on saatava kehittyä työssään, pitää osaamistaan yllä sekä oppia uutta.

Sosiaalityöntekijät, sosionomit, kuntoutusohjaajat ja geronomit ovat korkeasti koulutettuja sosiaalialan ammattilaisia. Suurin osa tästä joukosta on ihmisiä, joilla on jatkuva tiedonjako, sekä halu tehdä aina vaan paremmin.

Heillä tulee olla oikeus pitää osaamistaan yllä sekä kehittää itseään mm. täydennyskoulutuksen kautta. Talentia linjaa: ” Aluevaltuustossa vaikutetaan muun muassa hyvinvointialueen talousarvioon, jossa on varattava määrärahat henkilöstön täydennyskoulutukseen."

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla (maisteri/YAMK) tulisi olla mahdollisuus jatko-opintoihin oman työn ohella. Se olisi sekä tutkimuksen että käytännön työn etu! Tämä on toistaiseksi ollut lähes pelkästään lääkäreiden oikeus, nyt on aika ulottaa näitä rakenteita myös sosiaalialan tutkimuksen puolelle.

 

Ammattilaisen on voitava kukoistaa työssään sekä olla osa sen kehittämistä.

Miksi sote-alalla on valittava, tekeekö käytännön asiakastyötä vai kehittämistyötä? Miksi näitä voi niin harvoin tehdä rinnakkain? Olisi kaikkien etu, että nämä kulkisivat käsi kädessä. Alan ammattilaisilla, korkeakoulutetuilla osaajilla on todella paljon sanomista oman työnsä, alan ja palvelujärjestelmän kehittämisestä, jos heitä joku kuuntelee. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön kuten siinä käytettäviin menetelmiin, sen sisältöihin ja tekemisen tapoihin on olennainen osa työhyvinvointia.

 

Johdolta ja esihenkilöiltä on saatava riittävästi tukea, ja heidän on saatava riittävästi tukea.

Kaikille edellä oleville kohdille yhteisenä edellytyksenä on riittävän resursoinnin ja arvovalintojen lisäksi esihenkilön ja johdon tuki. Johtavilla ammattilaisille tulee olla ymmärrystä työhyvinvoinnin eri tekijöistä, ja heillä tulee olla riittävät mahdollisuudet taata työntekijöilleen hyvät oltavat. Taas puhutaan resursseista, mutta myös tiedosta, osaamisesta ja kokemuksesta. Esihenkilöillä ja johdolla tulee myös olla riittävästi tukea omaan tekemiseensä.

 

Talentia muistuttaa, että ”aluevaltuustossa vaikutetaan muun muassa hyvinvointialueen strategiaan, talousarvioihin, tilinpäätöksiin, henkilöstöstrategiaan ja -ohjelmiin – näissä työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistäminen on strateginen valinta.”. Olemmeko valmiita tekemään tämän valinnan, ja toimimaan sen puolesta?

 

- Minka

 

(1) Talentia-lehti (28.9.2021) Vaihtuvuus maksaa, https://www.talentia-lehti.fi/vaihtuvuus-maksaa/

 

Kommentit