Ammattijärjestöni Talentian aluevaalitavoitteisiin on helppo
yhtyä. Talentia on omassa genressään paras sosiaalialan tuntija ja tietää, mitä
sosiaalialan työ vaatii.
Talentian aluevaalitavoite 2/3: Työhyvinvointi kuntoon:
Hyvinvoiva työyhteisö ehkäisee henkilöstön vaihtuvuutta.
Vaihtuvuus maksaa, sekä inhimillisestä, että rahassa.
Työyhteisön toiminta vaikeutuu, yhteistyösuhteita katkeaa, asiakkaalle
työntekijän vaihtuminen aiheuttaa palveluiden viivästymistä ja pahimmillaan
katkeamista. Henkilöstöpalveluyritys Adeccon tutkimusten mukaan asiantuntijan
vaihtuminen maksaa 50–150 % työntekijän vuosipalkasta. Jos erityisasiantuntija
tai johtaja vaihtuu, hintaa tulee 100–300 % vuosipalkasta. Esimerkiksi yhden
sosiaalityöntekijän vaihtuminen tuottaa pelkästään välittöminä kustannuksina
euromäärän, joka vastaa noin puolta rekrytoitavan työntekijän
vuosituloista. Yhden sosiaalityöntekijän vaihtuminen voi maksaa jopa 75
000 euroa. (1)
"Turvalliset työolosuhteet, jatkuva oppiminen sekä
työhyvinvoinnin johtaminen vaikuttavat merkittävästi siihen, että
sosiaalihuollon laillistetut ammattihenkilöt voivat hyvin työssään.
Hyvinvoivassa työyhteisössä vaihtuvuus on pientä, mikä takaa asiakkaille
laadukkaat sosiaalihuollon palvelut.", muistuttaa Talentia.
MITÄ TYÖHYVINVOINTI SITTEN VAATII?
Työtä on saatava tehdä turvassa. Tämä tarkoittaa sekä
fyysistä, että henkistä turvallisuutta.
Fyysinen turvallisuus on konkreettisia toimia, kuten
mahdollisuus työparityöhön, asialliset työtilat ja toimiva tiimi. Hieno esimerkki
toimivan tiimin merkityksestä turvallisuudelle oli, kun aiemmassa työssäni
sosiaalityöntekijänä lähdin koulukäynnille, enkä ollut muistanut tiedottaa
siitä työkavereitani. Tiimi suhtautui vakavasti siihen, miksei minusta kuulunut
moneen tuntiin. Olivat huolesta soikeina, onko jotain sattunut ja missä olen.
Itselle tämä oli hyvä muistutus siitä, miksi niistä menoista tulee kertoa
muillekin, ja laittaa ne ylös sähköiseen kalenteriin...
Henkinen tai psyykkinen turvallisuus on mm. sitä, että
tietää saavansa tukea tarvittaessa, kokee voivansa tehdä parhaansa, eikä
tarvitse öisin miettiä mitä unohtui tai mistä kiireessä huonosti tehdystä
työstä seuraa katastrofi. Tämä on paljon kiinni työyhteisön ilmapiiristä, mutta
pitkälti tämä on kiinni työn oikeanlaisesta resursoinnista. Kun kokoajan on
hirveä kaaos päällä, ei koskaan voi olla kovin rauhallisin mielin.
Ammattilaisen on saatava kehittyä työssään, pitää
osaamistaan yllä sekä oppia uutta.
Sosiaalityöntekijät, sosionomit, kuntoutusohjaajat ja
geronomit ovat korkeasti koulutettuja sosiaalialan ammattilaisia. Suurin osa
tästä joukosta on ihmisiä, joilla on jatkuva tiedonjako, sekä halu tehdä aina
vaan paremmin.
Heillä tulee olla oikeus pitää osaamistaan yllä sekä
kehittää itseään mm. täydennyskoulutuksen kautta. Talentia linjaa: ”
Aluevaltuustossa vaikutetaan muun muassa hyvinvointialueen talousarvioon, jossa
on varattava määrärahat henkilöstön täydennyskoulutukseen."
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla (maisteri/YAMK)
tulisi olla mahdollisuus jatko-opintoihin oman työn ohella. Se olisi sekä
tutkimuksen että käytännön työn etu! Tämä on toistaiseksi ollut lähes
pelkästään lääkäreiden oikeus, nyt on aika ulottaa näitä rakenteita myös
sosiaalialan tutkimuksen puolelle.
Ammattilaisen on voitava kukoistaa työssään sekä olla osa
sen kehittämistä.
Miksi sote-alalla on valittava, tekeekö käytännön
asiakastyötä vai kehittämistyötä? Miksi näitä voi niin harvoin tehdä
rinnakkain? Olisi kaikkien etu, että nämä kulkisivat käsi kädessä. Alan
ammattilaisilla, korkeakoulutetuilla osaajilla on todella paljon sanomista oman
työnsä, alan ja palvelujärjestelmän kehittämisestä, jos heitä joku kuuntelee.
Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön kuten siinä käytettäviin menetelmiin, sen
sisältöihin ja tekemisen tapoihin on olennainen osa työhyvinvointia.
Johdolta ja esihenkilöiltä on saatava riittävästi tukea, ja
heidän on saatava riittävästi tukea.
Kaikille edellä oleville kohdille yhteisenä edellytyksenä on
riittävän resursoinnin ja arvovalintojen lisäksi esihenkilön ja johdon tuki.
Johtavilla ammattilaisille tulee olla ymmärrystä työhyvinvoinnin eri
tekijöistä, ja heillä tulee olla riittävät mahdollisuudet taata
työntekijöilleen hyvät oltavat. Taas puhutaan resursseista, mutta myös
tiedosta, osaamisesta ja kokemuksesta. Esihenkilöillä ja johdolla tulee myös
olla riittävästi tukea omaan tekemiseensä.
Talentia muistuttaa, että ”aluevaltuustossa vaikutetaan muun
muassa hyvinvointialueen strategiaan, talousarvioihin, tilinpäätöksiin,
henkilöstöstrategiaan ja -ohjelmiin – näissä työhyvinvoinnin ja työkyvyn
edistäminen on strateginen valinta.”. Olemmeko valmiita tekemään tämän
valinnan, ja toimimaan sen puolesta?
- Minka
(1) Talentia-lehti (28.9.2021) Vaihtuvuus maksaa, https://www.talentia-lehti.fi/vaihtuvuus-maksaa/
Kommentit
Lähetä kommentti