SOSIAALITYÖ JA SEN ASIAKKAAT PULASSA MT-PALVELUIDEN KANSSA

On arvioitu, että 50-60 % sosiaalityön asiakkaista tarvitsee mielenterveyden pulmiin tukea. Asia on olennainen, sillä monet sosiaalityössä tehdyt toimenpiteet, tavoitteet ja suunnitelmat tyssäävät asiakkaan liian heikkoon psyykkiseen kuntoon. Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet kokonaisuudessaan viimeisten 10 vuoden sisällä. Koronapandemia on aiheuttanut piikin tähän kehitykseen. Loppuvuonna 2020 puolet sosiaalityöntekijöistä raportoi olevansa huolissaan asiakkaidensa mielenterveydestä. Heikko psyykkinen terveys näkyy sosiaalityössä muun muassa vaikeuksina arjenhallinnassa, taloudellisten asioiden hoitamisessa ja arkirytmin ylläpitämisessä. (ks. Kivipelto, 2021.)

Sosiaalityössä koetaan, että joudumme korvaamaan mielenterveyspalveluja niiden ollessa riittämättömiä. On muistettava, että sosiaalityö on yhteiskuntatieteellinen professio, eivätkä psyykkiset sairaudet ole sen ydinosaamista. Sosiaalityön toimenpide ei voi olla ainoa, mitä psyykkisesti sairastuneelle ihmiselle tarjotaan.

Toki sosiaalityön ammattilaistenkin pitää osaltaan sopeutua asiakkaiden kasvaneeseen psyykkiseen pahoinvointiin: Mielenterveysosaamisen vahvistaminen sosiaalityössä olisi tutkimusten mukaan tarpeen. Lisäksi pitää kehittää uusia tapoja toimia, esimerkiksi moniammatillisista tiimeistä on hyviä kokemuksia. Sosiaalityön ja mielenterveyspalveluiden ammattilaiset sopivat hyvin saman pöydän ääreen pohtimaan asiakkaan kanssa hänen tilannettaan. Näistä toimista huolimatta välttämättömäksi nousee mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantaminen. Sille on selkeä tilaus tästäkin näkökulmasta.

 - Minka

Lähde: Minna Kivipelto, 25.11.2021, Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset: Mielenterveyden ongelmat sosiaalityön asiakkailla. URL: https://youtu.be/y_YhNF6_XXw

Kuva: L. Gesell