Vuoden vaihtuessa on on aiemmin taiottu, sittemmin lupailtu. ✨
Tässä siis uuden vuoden kunniaksi minun lupaukseni:
Lupaan vain sellaista, minkä tiedän tekeväni. 💎 Tässä tilanteessa, kun kaikki tuleva on uutta, eikä vaalitulosta vielä ole, ei kukaan meistä voi luvata kovin konkreettista. Tai siis voi toki, mutta ei niin, että tietäisi voivansa pitää lupauksensa. Näihin ainakin pystyn, oli lopputulos mikä tahansa.
🦸♀️
Lupaan, etten vaikene. Vihapuheella, vähättelyllä, haukkumisella ja epäasiallisella
käytöksellä ei saa tässä kamppailussa haluamaansa. Puhun niistä asioista,
joista puhuisin vaikken olisi ikinä vaaleista kuullutkaan. Puhun sillä
intohimolla joka minulla näitä teemoja kohtaan on, ja oli jo ennen
politiikkakuvioita.
🌟 Lupaan, että puhun
sosiaalihuollosta ja sosiaalityöstä. Kerron sosiaalipalveluiden tarpeista,
sosiaalialan onnistumisista ja sosiaalityön ideologiasta. Muistutan väsymykseen
asti siitä, ettei sosiaalihuoltoa saa unohtaa sotesta. Puhun sosiaalihuollon
asiakkaiden asemasta ja tarpeista. Tuon esiin sosiaalialan ammattilaisten
toiveita ja työn tekemisen edellytyksiä.
💯 Lupaan pitää
päällimmäisenä mielessä heidät, joilla ei ole mahdollisuutta olla itse
puhumassa puolestaan. Erityistä tukea tarvitsevat ja vaikeassa asemassa olevat
ihmiset tarvitsevat puolestapuhujia. Ihmisarvo tarvitsee puolustajia. En ole
mukana politiikassa ajamassa omaa tai läheiseni etua vaan sitä, että kaikilla
olisi mahdollisuus hyvinvointiin.
🔥 Lupaan puolustaa
ammattilaisten oikeutta tehdä työnsä kunnolla, eettisesti kestävästi,
uhraamatta itseään. Tunnen sote-alan työn tekemisen todellisuuden. Olen kokenut
sekä nähnyt, että ihminen voi musertua työn alle, ellei resurssit ja puitteet
ole kunnossa. Sote-alan työ on vaativaa työtä, jonka tekijät ansaitsevat
parempaa.
Kuten Tommy Tabermann sanoi:
"Loppujen lopuksi tämä on helppoa.
Ja vaikeaa. Ja siksi niin tavoiteltavaa."
Elämä nimittäin. Elämäntäyteistä, -makuista ja -iloista
vuotta 2022! ❤️
Kommentit
Lähetä kommentti