EI UNOHDETA TYÖIKÄISIÄ!

Työikäiset ihmiset ovat suuri, sote-keskusteluista unohdettu porukka. Suurin osa maamme väestöstä (62 % / 2021) on työikäistä. Työikäisten kohdalla olennaisia palveluja on monia, muun muassa mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, työkyvyn tuki, kuntoutuspalvelut sekä sosiaalityö ja sosiaaliohjaus.

Nuorten mielenterveyden pulmat ovat olleet viime aikoina paljon tapetilla. Aihe on ajankohtainen yhtälailla aikuisten kohdalla: Mielenterveysongelmat ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeille. Työikäiset ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, ovatko he työsuhteessa vai eivät. Työsuhteessa olevilla on käytettävissään työterveyshuolto, joka on useimmiten toimiva palvelu. Työikäisillä tulee olla pääsy mielenterveyspalveluihin matalalla kynnyksellä riippumatta siitä, ovatko he työelämässä vai eivät. Työttömänä työnhakijana olevan henkilön työkyky ja mielenterveys ovat aivan yhtä tärkeitä, kun työsuhteessa olevan.

Työkyvyn tuen palveluja on kehitetty valtakunnallisesti ja Satakunnassa viime vuosina ahkerasti. On muun muassa parannettu työttömänä olevien ihmisten mahdollisuutta terveyspalveluihin ja monialaiseen tukeen tarvittaessa. Työkyky on moninainen asia, jonka haasteita ei useinkaan ratkaista yhden ammattilaisen yhdellä vastaanotolla. Jos työkyky on ollut pitkään uhattuna tai heikkoa, tarvitaan monen eri ammattilaisen tukea. Myös osatyökykyisten työllistämisen eteen on tehty paljon töitä. Tehty työ pitää muistaa sotea uudistettaessa, ettei ryhdytä tekemään päällekkäistä.

Työkyvyn tuesta puhuttaessa olennaiseen rooliin nousevat ainakin kuntouttava työtoiminta sekä erilaiset kuntoutuspalvelut. Kuntouttava työtoiminta on esimerkiksi kunnan toimipisteessä tai yhdistyksessä tapahtuvaa toimintaa, jonka tarkoitus on edistää tai ylläpitää henkilön työ- ja toimintakykyä. Jokaisella kuntouttavassa työtoiminnassa olevalla on omanlainen tilanne ja tarpeet, toiminnan sisältö riippuu pitkälti niistä. KuTy siirtyy hyvinvointialueen vastuulle 2023. Samalla siirtyy myös vastuu KuTyn kehittämisestä. KuTyn tuloksellisuudessa on parantamisen varaa. Meidän tulee keksiä uusia keinoja tukea pitkään työttömänä olleita ihmisiä niin, että heidän työ- ja toimintakykynsä ihan oikeasti paranee toiminnan myötä, ja kukin voi edetä kohtia itselle tärkeitä tavoitteita elämässä.

Kuntoutuspalvelut ovat valtava kokonaisuus. Kuntoutuksesta puhuttaessa helposti unohtuu ainakin sosiaalinen kuntoutus. Sosiaalinen kuntoutus (”SosKu”) on henkilön toimintakykyä ja osallisuutta vahvistavaa toimintaa. Sosiaalinen kuntoutus on erittäin tärkeä palvelu erityisesti ihmisille, joiden kohdalla huomiota tulee kiinnittää muualle, kun työllistymiseen. Työllistymisen ei tarvitse, eikä se voi, aina olla tavoitteena. Ihmisen pysyminen toimintakykyisenä on aivan yhtä tärkeä suunnitelma. SosKu on hyvin yksilöllistä toimintaa, joka lähtee täysin ihmisen tarpeista. Se voi olla esimerkiksi ryhmätoimintaa, tukihenkilön tukea, sosiaaliohjaajan yksilötapaamisia, sovittuja käyntejä kohtaamispaikassa, tai melkein mitä vain muuta. Tärkeintä on, että toiminta tukee asiakkaan toimintakykyä, arjenhallintaa ja osallisuutta. Pitkän aikavälin tavoitteena voi olla esimerkiksi, että kun elämänhallinta paranee, aletaan selvittämään työkykyä ja muita kuntoutusvaihtoehtoja. Tavoite voi olla, että ihminen löytää voimavaroja, joiden avulla hän voi aloittaa kuntouttavan työtoiminnan. Tavoite voi myös olla, ettei asiakkaan tilanne hankaloidu enempää ja hän pystyy jatkossakin vähintään siihen, mihin tällä hetkellä. SosKussa kynnys on matala, ja sellaisena se tulee pitää. Sosiaalinen kuntoutus vaatii myös oman huomionsa työikäisten palveluja mietittäessä.

Päihdepalveluiden saatavuus on ollut keskusteluissa, ja sitä pyritään nyt parantamaan eri puolilla maata hankerahoituksella (Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma). Päihdepalveluissa olennaista on nopea pääsy palveluihin, palveluiden saatavuuden parantaminen, vaikuttavat työtavat, erilaiset palvelumuodot (liikkuva, kotiin vietävä, ym.), varhainen tuki sekä koko perheen huomioiminen. Päihdeongelma ei koskaan ole vain yksilön ongelma. Yhteiskunnassamme vallitsevaa suhtautumista päihderiippuvuuksiin tulee muuttaa ajatus kerrallaan vähemmän häpeää ja syyllisyyttä aiheuttavaan suuntaan.

Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus ovat olennaisia monen työikäisen elämässä. Ne ovat mm. kokonaisvaltaista tukea, asiakkaan tukemista asioiden eteenpäin viemisessä ja apua palveluverkossa navigoimiseen heille, jotka tarvitsevat monia eri palveluja. Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen resurssit ovat pienet, eikä mahdollisuutta työikäisten sosiaalityön kehittämiselle juuri ole ollut. Käytännössä vain taivas olisi rajana sille, mitä sosiaalityön tai sosiaaliohjauksen tuki voisi olla. Tarvitsemme enemmän ihmisen lähelle menevää, hänen arkeensa ja todellisuuteensa astuvaa, luovaa ja rohkeaa sosiaalityötä.

Työikäisistä puhuttaessa en voi olla mainitsematta sosiaalista luottoa. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää esimerkiksi talouden saamiseksi hallintaan, velkakierteen katkaisemiseksi, asumisen turvaamiseksi, kriisitilanteissa, ulosottovelan takaisinmaksuun tai kodin hankintoihin. Luotto on tarkoitettu henkilöille, jotka syystä tai toisesta eivät voi saada lainaa kohtuullisilla ehdoilla muualta. Sosiaalisessa luotossa henkilö maksaa takaisin pääasiassa vain luottoa, ei sivukuluja. Sosiaalinen luotto on tärkeä sosiaalityön väline, ja todettu hyväksi keinoksi vähentää esim. velkaantumista. Tällä hetkellä kyseessä on palvelu, jota saa tarjota, tai olla tarjoamatta. Tämä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että sosiaalinen luotto tulee lakisääteiseksi palveluksi joka puolelle maata. Toivon todella, että tämä tavoite toteutuu.

Yhteenvetona: Ei unohdeta työikäisiä ja heidän palvelujaan! Ja muistetaan, että työikäiset tarvitsevat terveyspalveluiden lisäksi laadukkaita, kehittyviä ja vaikuttavia sosiaalipalveluja.

- Minka