AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAAT JA KORONA

 

Aikuissosiaalityön asiakkaat ja korona – Tutkimustuloksia ja ajatelmia

 

Tutkijat Saija Iivonen ja Minna Kivipelto ovat vastikään julkaisseet tutkimusraportin: Miten aikuissosiaalityön asiakkaat kokivat saaneensa tarvitsemansa palvelut ja etuudet koronaepidemian aikana? Raportti herätti paljon moninaisia tunteita ja ajatuksia. Koronan keskellä eläminen on eri ihmisille hyvin erilaista.

 

Kun edes korona ei hetkauta arkea

Yksi tutkijoiden tekemä, omaa todellisuutta ravisteleva havainto oli se, ettei koronapandemia ole vaikuttanut kaikkien arkeen kovin merkittävästi. Ei siksi, että asiat ovat niin hyvin, vaan siksi, että arki on päivästä toiseen selviytymistä, oli pandemia tai ei. Koronan tuomat rajoitukset ja pandemian negatiiviset vaikutukset ovat olleet monille arkea mullistavia, ja koetelleet voimakkaastikin hyvinvointia. On herättelevää ajatella, että on myös paljon ihmisiä, joiden arkeen ne eivät juuri ole tuoneet muutoksia.

 

”Useamman haastateltavan elämä oli sisältänyt jo ennen koronaepidemiaa kriisistä toiseen elämistä. Korona ei tuonut monellekaan tähän mitään sanottavaa poikkeusta.”

 

”Yksinäisyys, vähäiset kontaktit muihin ihmisiin, kotona oleminen ja työttömyys olivat näille ihmisille tuttua, ei mitään koronatilanteen mukanaan tuomaa kurjuutta.”

 

Tutkimuksen tuloksissa on jotain, mikä tiivistää hienosti ihmisenä olemista: Tutkimukseen osallistuvat, monen näkökulmasta vaikeassa asemassa olevat ihmiset, puhuivat myötätuntoisesti heistä, jotka ovat joutuneet koronan takia esimerkiksi lomautetuiksi tai työttömiksi. He eivät siis ole käyttäneet koko aikaa kertoakseen, miten vaikeaa heillä on, vaan ovat puhuneet mm. siitä, miten vaikeaa on niillä ihmisillä, jotka nyt joutuvat samankaltaiseen tilanteeseen heidän kanssaan. Tämä oli herättelevä havainto ihmisyydestä. Viimesijaisten tukien varassa, syrjäytetyllä ihmisellä on siis vielä halu ja kyky ajatella heitä, jotka eivät ole tottuneet olemaan heidän asemassaan. Usein tuntuu, ettei hyvän osan saaneilla, etuoikeutetuilla ja suotuisassa tilanteessa olevilla ihmisillä ole halua eikä kykyä ajatella tai ymmärtää tämän tutkimuksen kohderyhmään kuuluvia ihmisiä.

 

”Iso osa haastatelluista ilmaisikin huolensa niiden puolesta, jotka ovat vasta korona-aikana tipahtaneet viimesijaisen etuusjärjestelmän varaan.”

 

Tämä herättääkin kysymyksen siitä, kuka on siinä kuuluisassa marginaalissa ja syrjässä, ja kenen näkökulmasta. Monen mielestä yhteiskunnan marginaalissa olevilla, tähän tutkimukseen osallistuneilla henkilöillä onkin tämän tutkimuksen mukaan tässä pandemian aiheuttamassa kriisissä suojaavia tekijöitä, joita monilla muilla ei ole. Tutkimuksessa mainitaan mm. mahdollisuus saada neuvoja omatyöntekijältä tai muilta verkostoilta.

 

Etuuksien hakemisesta oma koulutusohjelma ja kokopäivätyö?

Tutkimuksen tulosten perusteella näyttää siltä, ettei aikuissosiaalityön asiakkaiden ykköstavoite ole muuttunut koronan myötä: Taloudellinen vakaus ja ennustettavuus. Tämä tavoite oli kuitenkin tutkimukseen osallistuneiden osalta toistaiseksi toteuttamaton unelma. Tutkimuksessa tehty havainto siitä, että monien ihmisten energia kuluu mm. etuuksien hakemisprosesseihin ja raha-asioiden selvittelyyn, on valtava menetys yhteiskunnalle. Tämän energian voisi käyttää sekä ihmiselle itselleen, hänen läheisilleen sekä yhteisölle paljon järkevämmillä tavoilla.

 

”[…] iso osa haastatteluun osallistuneiden aikuissosiaalityön asiakkaiden päivittäisestä energiasta meni talousasioiden selvittelyyn, hakemusten tekemiseen, liitteiden skannaamiseen ja valokuvaamiseen, oikaisuvaatimusten ja lisäselvitysten tekemiseen (ks. myös Eronen ym. 2021b, 27–28).”

 

Etuuksien hakeminen on jotain, minkä pitäisi olla mahdollista jokaiselle täällä asuvalle tai oleskelevalle. Näin ei kuitenkaan ole. Tutkimuksessa tuli ilmi, miten etuuksien onnistunut hakeminen vaatii aivan omaa tietotaitoaan. Tutkimuksen haastatteluissa tuli esiin, että vaikeudet hoitaa asioita Kelan kanssa näkyvät nk. häiriökysyntänä sosiaalipalveluissa. Häiriökysynnällä tarkoitetaan lyhykäisyydessään käyntejä, joita ei olisi, mikäli asiat hoituisivat kuten niiden pitäisi.

 

”Yksi toimeentulotuen saamista hankaloittava tekijä oli se, että etuuspäätöksissä käytetty virkakieli teki hylkäysperusteluista vaikeasti ymmärrettäviä, mikä entisestään hankaloitti korjaus- ja oikaisupyynnön tekemistä.”

 

Erityisen hankalassa tilanteessa ovat ne toimeentulotuen hakijat, jotka eivät olleet oikeutettua etuuteen pienen ylijäämän vuoksi. Johonkin raja on vedettävä, mutta yksilöllistä harkintaa tulisi silti voida käyttää. Herää myös kysymys siitä, onko vedetty raja oikealla, realistisella tasolla.

Asiakkaan asian ajaminen on yksi sosiaalityön perustehtävistä, eikä tämän merkitys ole tämän tutkimuksen valossa häviämässä. Kuten tutkimusraportissa todetaan, asiakkaiden vahvoista tarpeista huolimatta sosiaalityössä aika menee kuitenkin yhä enemmän aivan muuhun, kun paneutuvaan, kohtaavaan sosiaalityöhön. Tämä aiheuttaa asiakkaalle vaillejäämistä hänen tarvitsemastaan tuesta ja eettistä stressiä työntekijälle.

 

”Lopuksi todetaan, että aikuissosiaalityöllä on edelleen suuri rooli siinä, että asiakkaat saavat heidän tarvitsemansa palvelut ja etuudet myös muista viranomaisista, erityisesti Kelasta.”

 

 

Tutkimuksessa esille tulleita ja omia pohdintojani ratkaisuista:

• Talous- ja etuusasioihin liittyvää neuvontaa, apua ja ohjausta tulisi olla saatavilla helposti, sillä kuuluisalla matalalla kynnyksellä – tai mielellään kynnyksettömästi. Tämä vähentäisi epäonnistuneita etuushakuja ja selvitys-/valituskierteitä, ehkäisisi nk. häiriökysyntää eli palvelujärjestelmän toimimattomuudesta johtuvia käyntejä palveluissa sekä säästäisi ihmisten energiaa muuhun.
• Jos toimeentulotuen hakijan ylijäämä on vähäinen, tulisi voida käyttää harkintaa. Tutkimusraportissa sanotaan: ”STM:n toimeentulotuen uudistamista pohtiva työryhmä onkin ehdottanut Kelalle mahdollisuutta myöntää tukea myös vähäisen kotitalouskohtaisen ylijäämän tilanteissa (Rahkonen ym. 2021). Tämä olisi mielestämme erinomainen parannus. Harkinnan lisäämistä tukisi myös se työryhmän ehdotus, että sosiaalihuolto voisi laatia lausunnon sosiaalihuollon asiakkaana olevan asiakkaan perustoimeentulotuen käsittelyyn liittyvän harkinnan tueksi, joka Kelan tulisi huomioida päätöksenteossaan.”
• Viranomaisten kielen selkeys, lisää selkeän kielen koulutusta ammattilaisille! ”Haastatteluissa tulikin esiin toive, että etuuspäätöksistä toimitettaisiin kaksi versiota, joista toinen olisi selkokielinen.”
• Kokemusasiantuntijoiden ennestään vahvempi hyödyntäminen palveluiden ja esim. etuuksien hakuprosessien kehittämisessä. Ihmiset, joilla on vaikeuksia hakea etuuksia, on paras tieto siitä, mikä siinä on vaikeaa. ”Liiallinen tietotaidon vaade asettaa sosiaaliturvan heikoimmat käyttäjät haavoittuvaan asemaan ja altistaa sille.”
• Uusia avauksia, luovaa ideointia! ”Koska useimmat aikuissosiaalityön asiakkaiden tarvitsemat etuudet haetaan Kelasta, olemme pohtineet, voisiko Kela ottaa käyttöön eräänlaisen dynaamisen hakumenettelyn, jolla kaikkia mahdollisia etuuksia voisi hakea samalla hakemuksella?”
• Yhtenäisyys lomakkeissa ja kansallinen ohjaus. ”Yksi ratkaisu olisi yhdenmukaistaa ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen hakulomaketta valtakunnallisesti […]”
• Ei kaikkea kerralla. ”Joitain uudistuksia on varmaan syytä tehdä hitaammin osana sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Tällainen on esimerkiksi toimeentulotuen asema suhteessa perusturvaan, jolla on laajoja vaikutuksia koko sosiaaliturvajärjestelmään.”
• Mahdollisuus henkilökohtaiseen, luottamukselliseen ja vastavuoroiseen palveluun. ”Tärkeää on, että työntekijä on helposti tavoitettavissa, pitää asiakkaaseen säännöllistä yhteyttä ja kuuntelee myös asiakkaan huolia ja murheita niihin osaa ottaen.”
• Saattaen vaihtaminen. ”Tutkimustulokset kannustavat kiinnittämään huomiota myös työntekijän vaihtumisen prosessiin erityisesti kriisiaikana.”
• Apua mielenterveysongelmiin. Terapiatakuu, helppo pääsy mielenterveyspalveluihin, riittävästi apua riittävän ajoissa.

 

Lähde:

Saija Iivonen & Minna Kivipelto (2022) Miten aikuissosiaalityön asiakkaat kokivat saaneensa tarvitsemansa palvelut ja etuudet koronaepidemian aikana? THL-Työpaperi 1/2022

Lainaukset ovat yo. raportista

Kuva: Pixabay