Nuorilla ja opiskelijoilla ei mene hyvin. Joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii masennuksen ja ahdistuksen oireista. Erityisen huonosti voivat korkeakoulussa opiskelevat naiset. Tämän vuonna 2021 tehdyn tutkimuksen tuloksista on helppo syyttää koronaa, mutta aivan uudesta ilmiöstä ei kuitenkaan ole kyse. Esimerkiksi Taysin nuorisopsykiatrian palvelujen kysyntä on ollut kasvussa koko 2010-luvun.
Korona on
vaikuttanut nuorten elämään monin eri tavoin, ja tulee vaikuttamaan monien
tulevaisuuteenkin. Keväällä 2020 tehtyyn kyselyyn vastanneista nuorista yli
neljäsosa arvioi, että korona-ajalla tulee olemaan heidän elämäänsä pysyvä
vaikutus (Haikkola & Kauppinen 2020). Kun ynnätään se, että nuorten
pahoinvointi oli ongelma jo ennen koronaa siihen, että korona-aika on lisännyt huolestuttavasti
nuorten ongelmia, yhtälö on todella vaikea. Jotain on tehtävä, mielellään
nopeasti, paljon ja monenlaista.
MIKÄ NUORTEN VOINTIA PAHENTAA?
Onneksi meillä on tutkimuksen antamia vastauksia siihen, mikä nuorten vointia pahentaa. Jo ennen koronaa on todettu (Pajamäki ym. 2018), että nuoria haittasi, ja heidän tilanteitaan vaikeutti ammattilaisten vaihtuvuus, kiireen tuntu, luottamuksellisten suhteiden puuttuminen ja se, ettei kenelläkään ollut selkeää kokonaiskuva nuoren tilanteesta.
On myös todettu, ettei terveydenhuolto ole ennen koronaakaan onnistunut tarjoamaan nuorille, erityisesti neuropsykiatrisesti oireleville, riittävästi palveluja ja riittävän pitkään. Nk. nepsy-nuorilla oli kokemus, että he ovat pudonneet palvelujärjestelmän aukkoihin, eivätkä ole saaneet tarvitsemaansa apua oikeaan aikaan. (Lämsä ym. 2018.)
Palvelujärjestelmän aukot, vaikeus saada palveluja sekä se, ettei tukea
ja apua anneta riittävästi, voivat pahimmillaan ajaa nuoren syrjään. Nuorten
aikuisten syrjäytymisen taustalla on todettu olevan mielenterveys- ja
päihdeongelmien lisäksi erityisesti se, ettei niihin ole saatu riittävästi apua
ajoissa (Paananen ym. 2019).
Tutkimustieto
tulisi vielä saada käytännön toimiksi sekä päätöksentekijöiden arvovalinnoiksi,
jotta niistä voitaisiin aidosti hyötyä. Tutkimustieto on huikea asia. Sillä on
tarjota vastauksia, tai ainakin valistuneita oletuksia ratkaisuista. Tutkimuksen
jalkauttaminen käytännöiksi on usein pitkä matka, jota meidän tulisi nopeuttaa,
jos haluamme vaikutuksia.
MITÄ NUORTEN PAHOINVOINNILLE VOISI TEHDÄ?
Tutkimustiedolla
on jopa tarjota meille joitain ratkaisuja ja vaikuttavaksi todettuja tapoja
vähentää tai ehkäistä nuorten ja opiskelijoiden pahoinvointia, mm.:
+ Apua ja tukea RIITTÄVÄSTI
ja AJOISSA, erityisesti niille perheille ja nuorille, joilla on muutenkin monenlaista
tuen tarvetta
+ Yhden luukun
palvelut, riittävät työntekijäresurssit, vastuutyöntekijämalli sekä erityisiä
panoksia matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin.
+ Yhteisöllistä
toimintaa ja osallisuuden kokemuksia vahvistava työ, esimerkiksi
yhteisösosiaalityön tuominen takaisin sosiaalityön valikoimaan.
+ Liikunta, uni,
terveelliset elintavat ja sosiaalisen kontaktit – sekä näihin kannustava ja
ohjaava toiminta, ja näissä tukevat palvelut tarvittaessa.
PIENI SANA JÄLKIHUOLLOSTA
Nuorista
puhuttaessa en voi olla mainitsematta jälkihuollon merkitystä sen piiriin
kuuluvien nuorten elämänkulussa. Jälkihuollossa olevilla nuorilla on monia
muita nuoria haastavammat lähtökohdat, lisäksi jälkihuollossa korostuvat päihde-
ja mielenterveysongelmat ja muut arjen vaikeudet. Lastensuojelulakiin tuleva
uusi asiakasmitoitus ei kuitenkaan koske jälkihuoltoa. Tämä on suuri puute, ja lyhytnäköinen
päätös.
Paananen, R.,
Surakka, A., Kainulainen, S., Ristikari, T., & Gissler, M. Nuorten
aikuisten syrjäytymiseen liittyvät tekijät ja sosiaali- ja terveyspalveluiden
ajoittuminen. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 56 (2) 2019 https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/41149507
Lämsä, R.,
Ahonen, S., Appelqvist-Schmidlechner, K., Tuulio-Henriksson, A.
Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten palveluista ja palvelukokemuksista.
Julkaisussa Nuoren palveluiden pauloissa. Nuorten elinolot -vuosikirja 2018.
Haikkola, L. & Kauppinen, E. (15.12.2020):
Nuorten korona-ajan yksinäisyys ja näkemykset koronan vaikutuksista
tulevaisuuteen. Nuorisotutkimusseura ry. Viitattu 20.5.2021. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma66
Pajamäki, T., Okker, A-M. “Pitäis jaksaa uskaltaa luottaa ja
odottaa” – nuorten kokemuksia palveluista. Julkaisussa Nuoren palveluiden
pauloissa. Nuorten elinolot -vuosikirja 2018.
THL:n uutinen
13.12.2021: https://thl.fi/fi/-/korkeakouluopiskelijat-tarvitsevat-tukea-tutkijat-huolissaan-ahdistus-ja-masennusoireiden-yleisyydesta?redirect=%2Ffi%2F
Kommentit
Lähetä kommentti