ILMASTONMUUTOS JA SOTE - MITÄ TEKEMISTÄ NIILLÄ NYT ON KESKENÄÄN?

 

Jäätelö sulaa helteessä 

Ilmastokriisiä ei voi ohittaa näissäkään vaaleissa

Ilmastonäkökulma liittyy monin eri tavoin sosiaalihuollon, terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluihin. Yhtenä näkökulmana on helteiden lisääntyminen, ja sen aiheuttamat haasteet palveluille.

Ilmastonmuutos aiheuttaa keskilämpötilojen nousua ja äärilämpötilojen yleistymistä. Asia tulee myös sote-palveluissa kokoajan ajankohtaisemmaksi, kun väestö ikääntyy. Kuuma sää on erityisen vaarallista ikääntyneille, ja haittavaikutukset tulevat lisääntymään. Kuuman sään aiheuttamat kuolemat tulevat moninkertaistumaan tällä vuosisadalla. Ekokatastrofia ja helleputkia ei voida enää ohittaa sote-palveluissa.

Helle tappaa. Myös Suomessa korkeat lämpötilat ovat yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen. Kuuman sään arvioidaan aiheuttavan Suomessa kymmeniä, tai jopa satoja kuolemia joka vuosi, vaikka helleaaltoa ei olisi. Helleaaltojen arvioidaan aiheuttaneen Suomessa jopa 100 ihmisen kuoleman viikossa. Helteen terveyshaitat ilmenevät jo samana päivänä, tai muutaman päivän viiveellä – aina ei siis tarvita pitkää helleputkea. Helleaaltojen aikana haittavaikutukset kuitenkin lisääntyvät merkittävästi. Helteen vaikutuksista sairastavuuteen ei ole vielä riittävää näyttöä Suomessa. Kuitenkin on selviä viitteitä siitä, että näillä kahdella asialla on yhteys. Muualla maailmassa kuuman sään on todettu lisäävän mm. sairaalahoidon tarvetta.

Helteen haittavaikutuksia on ehkäistävä erityisesti niille alttiina olevissa ihmisryhmissä: Helle on riski erityisesti ikääntyneille henkilöille ja pienille lapsille. Lisäksi on tunnistettu muita haittavaikutuksille altistavia tekijöitä: Yksin asuminen, eristäytynyt elämäntyyli, pitkäaikaissairaudet, raskaus, alentunut toimintakyky, päihteiden käyttö sekä korkeille lämpötiloille altistava työ. 

 

THL on koonnut raportin aiheesta

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Virpi Kollanuksen ja Timo Lankin tekemä raportti on koonnut helteen aiheuttamia terveyshaittoja, ja keinoja niiden ehkäisemiseksi. Raportista poimittuja pointteja ja huomioita:

- Hellevarautuminen tulee ottaa laajemmin osaksi erityis- ja häiriötilanteisiin varautumista ja valmiussuunnittelua. Varautumisen ja valmiussuunnittelun tulee olla monella tasolla paremmin johdettua ja koordinoitua. Kansallisen ohjauksen tulee olla järjestelmällisempää. Suomeen tulisi laatia helle ja terveys -toimintasuunnitelma. Meillä tulee olla sekä pitkän aikavälin suunnitelmia, että suunnitelma tarvittaessa nopeasti käyttöön otettavista keinoista. Käytössä on oltava toimiva varoitusjärjestelmä ja varoituskriteerit. Koko väestölle ja riskiryhmille suunnattua viestintää tulee tehostaa sekä ennen, että helleaallon aikana.

- Rakentamisessa ja asumisterveyden kehittämisessä tulee huomioida hellevarautuminen ja ylilämpenemisen ehkäiseminen. Esimerkiksi uusia asumisyksiköitä tai toimipaikkoja rakennettaessa, tai vanhoja remontoidessa, tämä näkökulma tulee ottaa huomioon. Hoito- ja hoivayksiköiden viilennysmahdollisuuksia on parannettava (ajoissa!).

- Meidän tulee tunnistaa erityisen herkät väestöryhmät, ja pyrkiä suojaamaan ensisijaisesti heitä helteen haittavaikutuksilta. Näen, että sote-palvelut ovat tässä avainasemassa. Sote-palveluissa tunnetaan näiden väestöryhmien tilanteita ja keinoja tavoittaa heidät.

- Sote-toimintayksikköjen valmiussuunnitelmissa on pohdittava myös helteen haittavaikutuksia. Vastuut, tehtävät ja ohjeistukset varautumiseen on oltava selkeät ja henkilöstöllä tiedossa. Henkilöstö tulee perehdyttää helteen terveyshaittojen ehkäisemiseen ennen kuuman jakson alkamista. Henkilöstöllä tulee olla tiedossaan, mitä tehdä, kun riski helteen haittavaikutuksille nousee liian korkeaksi. Helteisiin varautumista tulee ohjata myös muulle henkilöstölle ja toimijoille, esim. kouluille, varhaiskasvatukseen, työnantajille, kotiin vietäville palveluille. 

- Kuuman sään aiheuttamia terveyshaittoja tulee seurata ja arvioida reaaliaikaisesti, sekä tehdä tarvittaessa lisätoimia ja korjausliikkeitä niin paikallisesti, kuin valtakunnallisestikin. Lisäksi tarvitaan lisää tutkimusta ja tietoa mm. kuuman sään vaikutuksista, sote-huollon varautumisen nykytilasta sekä eri tekijöiden vaikutuksesta haittavaikutuksiin.


Varautuminen ei poista tarvetta puuttua juurisyyhyn

Tärkeintä olisi kuitenkin ryhtyä vaikuttaviin toimiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, tai hidastamiseksi. Jokainen euro on ilmastopäätös, ilmastovaikutuksia tulisi arvioida aina suunnitelmia, hankintoja ja päätöksiä tehtäessä. Ei ole niin pientä tekoa, etteikö siitä olisi jotain hyötyä. Muista tämä myös äänestäessäsi!


- Minka


Lähteet:

THL:n tiedote: https://thl.fi/fi/-/raportti-helle-voi-aiheuttaa-lyhyessa-ajassa-suuren-maaran-vakavia-terveyshaittoja-suomessa-tulisi-kehittaa-helteisiin-varautumista?redirect=%2Ffi%2F

Koko raportti: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143389/URN_ISBN_978-952-343-673-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kuva: Steve Buissine / Pixabay

Kommentit